Sisun toiminnasta ja toimivuudesta

SISUN ylläpitämällä keskustelupalstalla eräs uusi jäsen kysyi, että "millaista toimintanne ylipäätänsä on?" Tämähän ei onneksi olekaan laaja kysymys, mutta tässä kuitenkin joitain mietteitäni asian tiimoilta.

Toimintamme riippuu ihan tasan tarkkaan jäsenistä itsestään. Sisu ei järjestönä tarjoa juurikaan mitään toimintaa, vaan se lähinnä tarjoaa inhimillisiä resursseja jäsentemme käyttöön. Toisin kuin ylhäältä johdetut yhdistykset, joissa hallitus päättää toiminnasta käskyttäen jäseniä tekemään sitä tai tätä, toimii Sisu juuri toisin päin. Meillä jäsenet päättävät itse mitä he haluavat tehdä, ja Sisu ainoastaan tukee tätä toimintaa, pääasiassa saattamalla samanmielisiä ihmisiä yhteen ja mahdollisesti myös taloudellisesti avustaen hyväksi koettuja toimintamuotoja.

Sotilasvertausta käyttäen: Sisu ei ole jääkäripataljoonan kaltainen yksikkö, jossa esikunta käskyttäisi yhtenäistä joukko-osastoa, vaan Sisu on kuin hajautettu sissipataljoona, jossa kukin ryhmä toimii itsenäisesti, saaden kuitenkin tarvitessaan sekä esikunnasta että tukialueen siviileiltä huoltoapua, sekä tarpeen tullen voidessa yhdistää voimansa ja resurssinsa toisten ryhmien kanssa johonkin isompaan kampanjaan. Tämän kaltainen toimintamalli on tehokas, ja se lisäksi mahdollistaa monimuotoisen jäsenpohjamme säilymisen ja kehittymisen. Yksittäiselle jäsenelle riittää, että hän viihtyy omassa paikallisryhmässään, muitten ryhmien voidessa olla ihan minkälaisia tahansa; mahdollisesti jopa jonkun mielestä täysin himmeitä ryhmiä. Meidän ei tarvitse pakottaa kaikkia samaan ruotuun. Diversiteetti on voimamme!

Edellä kuvatun perusteella voidaankin siis sanoa, että Sisu ei tee mitään, ainoastaan sisulaiset tekevät. Kaikki toimintamme on kiinni aktiivisten jäsenten omasta aktiivisuudesta. Ja tietysti myös tukijäsentemme tuesta. Harvoin mikään yhdistys tai järjestö on niin paljon jäsentensä näköinen kuin mitä me olemme. Jotain tämän kaltaista se suora kansanvalta kait parhaimmillaan sitten on.

Mielestäni tärkein osa toiminnastamme on itse asiassa yhdessäolo ja yhdessä harrastaminen, koska vain tätä kautta ihmiset voivat tutustua toisiinsa kunnolla. Tutustumisensa jälkeen ihmiset oppivat ymmärtämään toistensa ajattelua, ja tätä kautta voimme saavuttaa keskinäisen luottamuksen, ja jopa aidon ystävyyden. Nämä yhteisölliset ominaisuudet ovat niitä, jotka sitten mahdollistavat sen 'varsinainen' toiminnan. On hauskaa huomata, että tämä varsinainen toiminta usein syntyykin ihan itsestään ihmisten viettäessä aikaa keskenään. Jokainen ymmärtää, että toiminta, joka syntyy spontaanisti ystävien kesken, on huomattavasti antoisampaa ja vakaampaa, kuin sellainen toiminta, joka lähtisi liikkeelle jonkun vain käskiessä epäyhtenäistä ihmisjoukkoa tekemään jotain sellaista, mihin he eivät ehkä itse tunne sitoutuvansa, tai mihin he eivät ehkä edes tosissaan usko. Tärkeintä on siis olla yhdessä - ja vasta sitten kun ihmisillä on kehittynyt yhteisyyden tunne, kannattaa se paljon puhuttu toiminta aloittaa. Se mitä tämä toiminta sitten on, riippuu täysin kyseisistä ihmisistä, heidän mieltymyksistään ja yleisistä kiinnostuksen aiheista.

Harri A. Hannula
Kirjoittaja on Sisun varapuheenjohtaja.