THERMOPYLAIN LAULU

Sotahuutomme soi tuhat kertaa: -
Ei, eivät he milloinkaan
ota maatamme tuuman vertaa -
joka tuumasta taistellaan.
Sinis, veljeni, kun minä kuolen,
minä heilutan tapparaa,
sinis lennätän viuhuvan nuolen,
sinis miekkani leimahtaa.

Sinis ottelen auringon alla,
kun en kättäni nostaa voi.
Punas rintani purppuralla
jo maan - yhä lauluni soi:
Veli, myö veren hintahan miekkas;
mies väisty ei paikaltaan!
Pyhä synnyinmaa, sinun hiekkas
mitä kerran se kertookaan.

Ikikunnia on soma ostaa:
kukin mies, joka kaatuu näin,
jumalissa hän palkkansa nostaa,
hän on seisova seppelpäin.
Sotahuutomme soi yhä maasta: -
Ei, eivät he milloinkaan
yli hautamme käy, sitä raasta -
joka tuumasta taistellaan!