Suomen Sisun jäsenkirje 1/2024 (7.8.2024)
Tässä jäsenkirjeessä:
1. Puheenjohtajan tervehdys
2. Menneet tapahtumat
2.1. Äitienpäivää ja suomalaisuuden päivää vietettiin Tuusulassa
2.2. Schaumanin päivä pidettiin perinteisesti Porvoossa
3. Tulevat tapahtumat
3.1. Turun terrori-iskun muistohetki 18.8. (Turku)
3.2. Heikki Luoto ja Tenho Kiiskinen loppukesän tapahtumassa 23.-24.8. (Kanta-Häme)
4. Kuluvan vuoden jäsenmaksu
– – –
1. Aika aktivoitua
Hyvät ystävät!
Pahoittelen, että edellisestä jäsenkirjeestä on vierähtänyt jo tovi. Muutenkin toiminnassa on viime aikoina ollut hieman hiljaisempi jakso. Sisulaiset ovat toki tavanneet toisiaan, verkostoituneet ja vaikuttaneet tahoillaan – kuten ennenkin. Puheenjohtajana olen pyrkinyt edistämään Suomen Sisun ja kansallisuusaatteen asiaa tapaamalla kuluneen vaalikauden aikana useita poliittisia vaikuttajia.
Myös järjestötoiminnan suhteen suunnitelmia on tehty ja tapahtumia tulossa. Tästä jäsenkirjeestä löydätkin listan mielenkiintoisia menovinkkejä loppukesälle. Näiden lisäksi marraskuussa kokoonnumme tuttuun tapaan suurkäräjille; tästä lisää tuonnempana.
Suomen Sisu on siitä harvinainen suomalainen järjestö, että se on itse asiassa onnistunut saavuttamaan merkittävimmät strategiset tavoitteensa. Maahanmuutto on nostettu poliittisen keskustelun keskiöön ja sisulaisia vaikuttajia valtuustoista aina eduskuntaan ja europarlamenttiin asti. Järjestön uuden strategian luominen on tällä hetkellä käynnissä. Uskon, että se valmistuessaan tarjoaa jäsenistölle uutta intoa yhteisten tavoitteidemme eteenpäin viemiseen.
Tapahtumat ja muu toiminnan kehittäminen vaativat tietenkin, että järjestön talous on vakaalla pohjalla. Niin on tähän asti ollutkin – lämmin kiitos teille siitä! Tämä jäsenkirje sisältää tietoa myös kuluvan vuoden jäsenmaksusta. Maksamalla sen varmistat toimintamme jatkumisen myös tulevaisuudessa.
Nähdään kesän tapahtumissa!
Kristian Viding
puheenjohtaja
– – –
2.1. Suomalaisuuden päivää vietettiin äitienpäiväteemalla
Suomalaisuuden päivä on toinen Suomen Sisun neljästä vuosittaisesta valtakunnallisesta tapahtumasta. Tänä vuonna sitä vietettiin äitienpäivänä, sunnuntaina 12. toukokuuta, ja halusimmekin päivää viettäessämme muistaa suomalaisia äitejä. Siksi kokoonnumme Tuusulaan Lottamuseolle, joka järjesti erityistä äitienpäiväohjelmaa. Tutustuimme museon kokoelmaan, joimme pullakahvit ja nautimme Kiven Kilta Köörin musiikkiesityksestä kauniissa kevätsäässä.
Ennen Lottamuseota osa porukasta ehti tutustua myös läheiseen Aleksis Kiven kuolinmökkiin. Saimme yllättäen paikalle Suomen ehkä kovimman Aleksis Kivi -fanin, eli Jussi K. Niemelän. Kristian Viding jutusteli Niemelän kanssa Kivestä; löydät haastattelun Suomen Sisun YouTube -kanavalta: https://www.youtube.com/@SuomenSisuRy
– – –
2.2. Schaumanin päivä kokosi sisulaisia Porvooseen
Vietimme tuttuun tapaan 16. kesäkuuta Porvoossa Schaumanin päivää, eli muistimme sortovuosien aktivisti Eugen Schaumania. Seppeleenlaskun jälken ohjelmassa olivat puheet. Suomen Sisun puheenjohtaja Kristian Viding muistutti omassa osuudessaan siitä pitkästä historiasta, johon myös Suomen Sisun perinne Schaumanin muistamisesta nojautuu.
Olimme edellisvuoden tapaan saaneet mukaan myös kansanedustaja ja historioitsija Teemu Keskisarjan. Hän luki Eugen Schaumanin mielirunon sekä ruotsiksi että suomeksi.
Tilaisuus oli aiempien vuosien tapaan avoin kaikille kiinnostuneille. Virallisen osuuden jälkeen siirryimme nauttimaan kauniista kesäpäivästä Vanhassa Porvoossa.
Tapahtumakuvaus puheineen löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta https://www.suomensisu.fi/10-kerta-schaumania-muistamassa/ . Kannattaa myös tutustua tekstin lopusta löytyvään laajaan materiaaliin, joka osaltaan vastaa kysymykseen: Miksi on tärkeää muistaa Eugen Schaumania?
– – –
3.1. Seitsemän vuotta Turun terrori-iskusta
Koska Turun kaupunki ei muista – niin me muistamme. Kokoonnumme tänäkin vuonna Turkuun traagisten tapahtumien vuosipäivänä, 18. elokuuta klo 17:45.
Viime vuosien tapaan vietämme hartaan muistohetken Tähkäpuistossa muistopuun juurella. Paikalla pidetään puhe ja muistokivelle lasketaan kukkalaite.
Tilausuudesta vastaa Suomen Sisun Varsinais-Suomen piiri ja se on kaikille avoin.
Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/1230873771248225/
– – –
3.2. Valtiotieteellisiä esitelmiä loppukesän tapahtumassa
Loppukesän tapahtuma on kolmas Suomen Sisun neljästä valtakunnallisesta tapahtumasta. Tänä vuonna se järjestetään perjantaista lauantaihin 23.-24. elokuuta Kanta-Hämeen luonnonkauniissa maisemissa.
Ilmoittaudu mahdollisimman pian lomakkeella: https://forms.gle/DepRudCRo884uXDj8
Kerro tulostasi myös Facebookissa: https://www.facebook.com/share/41EPCWrMAngs6kvq/
Tapahtuma alkaa perjantaina klo 17 Kanta-Hämeen piirin jäsenkokouksella, johon ovat tervetulleita kaikki Suomen Sisun jäsenet. Noin muuten illan ohjelmassa on rentoa yhdessäoloa, grillausta ja saunomista. Talo tarjoaa grillimakkaraa; omat juomat mukaan.
Lauantain tapahtumassa puhuvat käräjien jäsen Heikki Luoto ja Kiuas Kustannuksen kirjailija, esseisti Tenho Kiiskinen. Luvassa on kaksi erittäin mielenkiintoista ja ajankohtaista valtiotieteellistä esitelmää. Lauantain osallistumismaksu on 30 euroa, sisältäen ohjelman ja ruokailut.
Yöpymismahdollisuus pe-la noin 20 henkilölle (ilmoittauduttava!). Oma telttapatja + makuupussi mukaan!
Lauantain ohjelma:
– Lipunnosto klo 8
– Aamiaisen heti lipunnoston jälkeen
– Mahdollisuus vierailla Kordelinin muistomerkillä + kauppareissu
– Lounas klo 12
– Esitelmä 1 klo 13
– Kahvi/välipala n. klo 15
– Esitelmä 2 klo 16
– Illallinen, sauna, vapaata ohjelmaa
– Lipunlasku klo 21
Lisätiedot ja tarkempi paikka kerrotaan ilmoittautuneille hyvissä ajoin. Mahdollisista muutoksista kerrotaan Suomen Sisun verkkosivuilla ja Facebookissa: https://www.facebook.com/share/41EPCWrMAngs6kvq/
–
Annetaan lauantain puhujien vielä itse kertoa tarkemmin, mistä tapahtumassa on kyse. Ensin Heikki Luoto:
“Esitelmä tulee tarjoamaan näytteen laajasta aihepiiristä, joka kattaa Vilfredo Pareton eliittiteorian, sekä siihen pohjautuvan James Burnhamin manageriaalisen vallankumouksen teorian, jota jatkokehitti Samuel T. Francis teoksessaan Leviathan and its Enemies. Siinä missä 1800-luvulla syntynyt marxilainen teoria pitää valtaapitävänä luokkana yritysomistuksiinsa nojautuvia porvareita, manageriaalinen teoria katsoo suuria organisaatioita ohjaavien ‘managereiden’”’ alkaneen syrjäyttää 1900-luvun alusta lähtien porvaristoa valtaapitävänä luokkana.
Marxilaisissa, fasistisissa ja liberaaleissa ideologioissa on pohjalla valistusajalta peräisin oleva kehitysusko, kun taas klassinen eliittiteoria näkee historian vuorottelevina nousuina ja laskuina, samanlaisten ilmiöiden toistuessa ajan saatossa aivan kuten Kari Suomalaisen pilapiirrosten aiheet.
Miksi esitelmöidä tällaisesta aihepiiristä kansallismielisille?
80-luvun lopussa Samuel T. Francis katsoi vasemmiston edenneen jatkuvasti oikeiston kustannuksella Amerikassa, koska vasemmisto oli tuottanut valtavan määrän talous- ja yhteiskuntakritiikkiä strategioidensa pohjaksi. Oikeiston eri ryhmät osasivat kyllä yksilöidä poliittiseen ahdinkoonsa syyllisiä, mutta eivät kuitenkaan kyenneet perustelemaan miksi nämä syylliset olivat menestyneet. Oikeistossa ei ollut edes halukkuutta löytää historiallisia, kulttuurillisia ja yhteiskunnallisia syitä sen heikentyneeseen asemaan ja vasemmiston menestykseen. Oletettavasti tämän puutteen korjaamiseksi Francis kirjoitti 90-luvun alkupuoliskolla valtiotieteellisen teoksensa Leviathan and its Enemies, joka julkaistiin postuumisti vuonna 2016.
USA:n vasemmiston menestys on ollut samalla koko lännen vasemmistolaisen hegemonian menestystä, joka vain vahvistui Neuvostoliiton romahdettua. Vaikka marxilaisen teorian valta anglosaksisissa maissa ei ollut niin vahva kuin Manner-Euroopassa, niin silti poliittisesti neutraali klassinen eliittiteoria joutui marginaaliin myös USA:n yliopistoissa kylmän sodan aikana. Suomessa eliittiteorian heikko tunnettavuus johtunee myös suomettumiskauden paineista.
Klassinen eliittiteoria alkoi päästä pimennostaan, kun kilpailevaan marxilaiseen teoriaan perustuvat itäblokin neuvostojärjestelmät murenivat ironisesti juuri eliittiteorian ennakoimalla tavalla.
Klassinen eliittiteoria pyrkii olemaan neutraalin tieteellinen, joten se on kansallismieliselle helpommin omaksuttavissa verrattuna Suomen yliopistojen valtavirtaiseen valtiotieteeseen, joka liian ideologisesti painottaa sitä miten asioiden ”liberaalidemokraattisessa” maailmassa tulisi olla, eikä sitä miten asiat oikeasti ovat.
Esitiedot auttavat laajan aihepiirin omaksumisessa
Tuleva esitelmä voi antaa vain katsauksen laajasta aihepiiristä, joten esitelmän seuraamista saattavat helpottaa jonkinlaiset ennakkotiedot aiheesta. Klassisesta eliittiteoriasta ja manageriaalisesta järjestelmästä on varsin vähän suomenkielistä materiaalia. Suomen tunnetuimman eliittitutkijan Ilkka Ruostetsaaren kirjoissa käsitellään jonkin verran klassista eliittiteoriaa muiden teorioiden ohella, mutta manageriaalista järjestelmää vähemmän.”
–
Sitten Tenho Kiiskinen:
“Samuel T. Francis on yksi niistä harvoista politiikan teoreetikoista, joiden kohdalla on vaikea sortua ylisanoihin. Hän saattoi olla tyylinsä puolesta rutkasti parempi journalistina kuin akateemisen proosan tuottajana, mutta se ei millään tavoin vähennä hänen kirjallisen perintönsä arvoa. Pääteos Leviathan and Its Enemies on omalla täysin ennakoimattomalla tavallaan yksi tämän vuosituhannen tärkeimmistä kirjoista. Se ei ole vain ‘raaka’ ja ‘epäkorrekti’. Francis löysi omasta yhteiskunnastaan jotakin syvästi vaiettua, ja se mikä päti rapakon takana, pätee yhä myös täällä.
Niin kuluneelta kuin se kuulostaa, hän avasi silmäni, herätti minut, aiheutti minussa reaktion, josta en haluaisi puhua. ‘Rude awakening’, kuten amerikkalaiset sanovat. Francis sai minut heräämään todellisuuteen, jossa yhteiskuntaluokat ovat todellista todempia ja se näkyy kaikkialla.
Jos karua herätystä todellisuuteen kuvataan erään hevibändin levynkannessa heppuna, joka heitetään sänkynsä kanssa alas pilvenpiirtäjän katolta, Francisin lukeminen ei jää kovin kauas. Niin paljon kuin olen näitä jokapaikanselittäjiä ja besserwissereitä lukenut ja kuullut, Francis oli ensimmäinen kirjoittaja, joka sai minut todella tajuamaan, mistä tässä kaikessa on kyse. Maaseudulla elää paljon juntteja, jotka latkivat olutta, mutta maaseudulla elää myös paljon opettajia, kauppiaita ja muita sivistyneempiä ihmisiä, niin Yhdysvalloissa kuin Suomessa. Ja he kaikki ovat todella peloissaan. Eivätkä oikein tiedä, miten pitäisi äänestää, ainakaan nykyään.
Ja kaikki nämä ihmiset osaavat tuntea yhtä voimakkaasti vihaa, inhoa ja vieraantumista kuin he osaavat tuntea rakkautta, sympatiaa ja solidaarisuutta omiaan kohtaan. Lukemattomat kirjoittajat ovat niin meillä kuin muualla tarttuneet näihin kipukohtiin ja toivonkipinöihin, mutta jos meidän olisi osoitettava tältä aikakaudelta yksi kirjoittaja, joka on halunnut välttää kaikkea tunteellisuutta ja pysyä silti moraalisena ja johdonmukaisena, hänen nimestään ei olisi epäselvyyttä, niin inhottu kuin se ehkä onkin.”
–
YouTubesta löytyy kansanedustaja Onni Rostilan ja Otto Juotteen lähes kahden tunnin podcast manageriaalisesta järjestelmästä: https://www.youtube.com/watch?v=TLR7zr8WTwE
Tenho Kiiskisen Suuri peli -kirjan pohjalla vaikuttaa Samuel T. Francisin valtiotieteellinen näkemys: https://kiuaskustannus.com/tuote/tenho-kiiskinen-suuri-peli/
– – –
4. Jäsenmaksulaskut vuodelle 2024
Suurkäräjät vahvisti viime vuoden lopulla jäsenmaksuksi 20 euroa. Vähävaraiseksi itsensä kokevat voivat aiempien vuosien tapaan maksaa alennetun jäsenmaksun, joka on 10 euroa.
Jäsenmaksulasku on lähetetty jäsenille sähköpostitse (sama sähköposti, jonka mukana oli linkki tähän jäsenkirjeeseen). Käytäthän laskusta löytyvää henkilökohtaista viitenumeroasi maksaessasi, jotta maksu kohdistuu oikealle jäsenelle.
Suomen Sisun lähes koko toiminta perustuu jäsenmaksutuloihin. Siksi vuosittainen tukesi on korvaamatonta.
– – –
Kaikissa jäsenyyttä tai jäsenkirjettä koskevissa asioissa voit olla yhteydessä kirjuriin: kirjuri@suomensisu.fi
Sisukkain terveisin
Suomen Sisun käräjät