Euroopan unioni on viime aikoina aktivoitunut kauppapolitiikassa ja aikoo solmia vapaakauppasopimukset Intian ja Mercosur-alueen (Argentiina, Bolivia, Brasilia, Paraguay ja Uruguay) kanssa.

Suomen Sisu on laaja-alainen kansallismielisten yhteistyöjärjestö emmekä ota kantaa talous- tai kauppapolitiikkaan yleisesti. Kansalliset kysymykset on kuitenkin huomioitava näissäkin asioissa, olivat itse kunkin näkemykset talousmalleista mitkä tahansa. Tämän vuoksi Suomen Sisu nostaa esiin kolme kansallismielisestä näkökulmasta merkittävää ongelmakohtaa, jotka liittyvät Intian ja Mercosurin kanssa solmittaviin vapaakauppasopimuksiin.

Vapaakauppasopimukset pitää hyväksyä EU:n eri toimielimissä ja kehotamme Suomea osallistumaan aktiivisesti sopimusten käsittelyyn, jotta niiden sudenkuopat voidaan välttää. Kansoja ei saa alistaa ylikansallisille taloudellisille arvoille.

1. Huoltovarmuus

Viime vuosina olemme kokeneet pandemian, laajamittaisen sodan Euroopassa, energianhintojen nousun, taloudellisen laman sekä maailmanlaajuisten logistiikkaketjujen ja teknologisten järjestelmien haavoittuvuuden. Valtioiden merkitys maailmanpolitiikasssa ja -taloudessa on taas noussut. Globalisaation riskit ovat toteutuneet ja vastuulliset valtiomiehet eivät enää rakenna tulevaisuutta sen varaan. Huoltovarmuuden merkitys korostuu.

Vapaakauppa vaikeuttaa omalta tuotannolta vaadittavan säätelyn kehittämistä. Nykyisessäkin tilanteessa esimerkiksi suomalaista eläintuotantoa koskevat suomalaiset lait eivät koske muiden EU-maiden tuottajia, mutta tuotteita saa silti vapaasti tuoda Suomeen. Tämän asetelman laajentaminen Intian ja Mercosurin tasolle on riski suomalaiselle tuotannolle. Siinä missä joidenkin elinkeinoalojen osalta voimme niin halutessamme todeta, että tuotantoa kannattaa harjoittaa siellä missä se on kannattavinta, ei tällainen näkökulma toimi huoltovarmuuden kannalta keskeisiin talouden aloihin.

Oli kauppapoliittinen tilanne mikä tahansa, Suomen Sisu katsoo, että Suomen valtion on turvattava ruoan, energian, lääkkeiden ja aseiden tuotanto sekä muut yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Kriittistä infrastruktuuria ei kriisitilanteessa saa nopeasti rakennettua uudelleen. Sitä ei saa ulkoistaa vieraisiin maihin.

2. Päätösvallan ulkoistaminen

Vapaakauppasopimukset eivät käsittele pelkkiä tulleja ja tavaroiden liikkumista. Markkinoilla olevien tuotteiden tulee täyttää tietyt vaatimukset muun muassa terveyden, ympäristön ja eläinsuojelun suhteen. Intiassa ja Mercosur-alueella näitä koskevat käytännöt ovat erilaisia kuin EU:ssa, joten tuotavien tuotteiden pitää vastata EU-alueen säätelyä. Vapaakauppasopimuksissa yritysten oikeuksia valvotaan välimiesoikeudellisella menettelyllä, jonka avulla yritykset voisivat haastaa EU:n oikeuteen, mikäli EU muuttaa markkinoillaan olevien tuotteiden säätelyn ehtoja esimerkiksi terveys- tai ympäristövaatimusten osalta. Yksityisoikeudellinen välimiesoikeus voisi siis hidastaa tai estää tuotesääntelyä.

Suomen Sisu pitää investointisuojaa ja sitä valvovaa välimiesoikeutta poliittisena riskinä, koska ne voivat johtaa päätösvallan ulkoistamiseen. Lainsäädäntövaltaa ei tule luovuttaa yksityisille yhtiöille.

3. Maahanmuutto

Intian ulkoministeriö on tiedottanut, että vapaakauppasopimuksen yhteydessä sovitaan myös vapaammasta ihmisten liikkuvuudesta EU-alueen ja Intian välillä. Intia haluaa tarjota kansalaisilleen entistä laajemman ja sujuvamman pääsyn EU-alueen työmarkkinoille ja koulutukseen.

Tavaroiden ja ihmisten liikkuvuus ovat vaikutuksiltaan täysin erilaisia asioita eikä niitä tule niputtaa. Suomen Sisu vastustaa intialaisten, latinalaisen Amerikan maiden ja muiden Euroopan ulkopuolisten väestöjen vapaata liikkuvuutta EU-alueelle. Suomen ei tule antaa maahanmuuttopoliittista päätösvaltaa EU:lle eikä EU saa kauppapolitiikan varjolla harjoittaa omaa ylikansallista maahanmuuttopolitiikkaa.

Suomalainen kansa, kuten myös Intian ja latinalaisen Amerikan väestöryhmät, ovat kaikki sinällään arvokkaita. Niiden pitkäjänteinen kehitys omissa maissaan on turvattava. Suomalaisen kansallisvaltion on suojeltava orgaanisen kansanyhteisön jatkuvuutta.

Suomen Sisun käräjät