Keravalla tammisunnuntaina 26.1.2020
Melkein päivälleen 102 vuotta sitten käynnistyi Keravalla tapahtumasarja, joka tunnetaan Keravan taisteluna. Tuona päivänä 31.1.1918 valkoiset hyökkäsivät Keravalle Porvoon rataa pitkin. Valkoisten kohteena oli muun muassa rautatieasema, jossa oli lennätinlaite, sekä työväentalo, jossa uskottiin olevan suuri asevarasto. Punaiset olivat saaneet ennalta tiedon valkoisten tulosta ja niinpä he osasivat odottaa heitä.
Punaisilla oli noin 200 miestä asemissa rautatieasemalla, työväentalolla sekä pääradan ja Porvoon radan yhtymäkohdassa. Kun valkoiset hyökkäsivät klo 07:00 aamulla noin 500 miehen voimalla Keravalle, käytiin nykyisessä Lapilan kaupunginosassa parin tunnin mittainen tulitaistelu, jossa kaatui 5 valkoista ja 6 punaista.
Valkoiset joutuivat vetäytymään ja punaiset onnistuivat saamaan Keravalla valkoisista torjuntavoiton. Tuona samana päivänä alkoi Keravalla punainen terrori. Punaiset telottivat kostoksi kymmenkunta Keravalaista porvaria. Tuona päivänä teloitettiin muun muassa urakoitsija Matti Ludvig Toivonen, Jäspilän tilan omistaja Kaarle Hjalmar Silen, tiilitehtaan johtaja Gösta Teodor Hjelt, pumppu- ja armatuuritehtaan johtaja Juho Rautaheimo ja Mylly ja puunjalostus Oy:n toimitusjohtaja Kaarle Fabian Sipi. Neljä vangiksi jäänyttä valkoista teloitettiin niin ikään samana päivänä.
Myöhemmin keväällä valkoiset valtasivat Keravan takaisin ja tuolloin Keravalla alkoi valkoinen terrori. Punaisten pahat teot maksettiin takaisin korkojen kera. Punaisia teloitettiin ilman sen kummempaa näyttöä, usein pelkkä epäily riitti. Lähellä nykyistä Lahden moottoritietä, kivenheiton päässä matonpesupaikasta, on yksi teloituspaikka. Tuossa metsikössä ammuttiin toukokuun alussa tiilitehtaan johtajan murhasta epäiltynä olleet viisi punakaartilaista.
Voiko sisällissodasta oppia jotakin ja voiko se toistua? Sisällissota oli malliesimerkki siitä mitä tapahtuu kun vastakkainasettelu viedään äärimmilleen. Molemmat osapuolet tekivät tekoja, jotka olisivat tänä päivänä sotarikoksia. Niin kauan kun meillä on nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio, vuoden 1918 tapahtumien toistuminen on epätodennäköistä. Hyvinvointia ja itsenäisyyttä ei pidä koskaan pitää itsestäänselvyytenä, koska jos jompikumpi niistä menetetään – niiden takaisin saaminen on hyvin vaikeaa.
Jouni Tirkkonen
kaupunginvaltuutettu
