Varapuheenjohtajan kommentaari: Katujengeistä (16.10.2014)

Poliisi on katujengien hyvä ystävä

Tai ainakin osa poliiseista on. Erityisesti tiedotuksesta vastaavat ja televisiokameroiden loisteessa paistattelevat ovat. Olen kuulut myös toisenlaistakin viestiä poliisilta, mutta vain epävirallista. Jotkut poliisit ovat käärmeissään tästä ”muunneltua totuutta” sisältävästä tiedotuksesta.

Katujengit – onko niitä?

On. Tutkimalla uutisointia ajassa taaksepäin on olemassa selviä viitteitä siitä, että katujengejä on ainakin Helsingissä ja että jengit ovat jopa hyvin aseistautuneita. Alla käyn läpi hieman näitä uutisointeja vuosien takaa. Samalla käyn läpi aivan viimeaikaisia ulostuloja, joissa poliisin tiedotuslinja on muuttunut 180 astetta. Nyt trendi on se, että katujengejä ei olekaan, vaan kaikki on vilkkaan mielikuvituksen tulosta.

Mutta lähdetään ensiksi liikkeelle rahasta. Seuraamalla rahaa päästään yleensä totuuden jäljille. Katsotaan rikostorjuntaviraston myöntämiä avustuksia vuosilta 1998-2011.

Löysin asiasta kertovan keskustelunpätkän Iltalehden keskusteluista. En lähde itse penkomaan rikostorjuntaviraston tietokantoja, koska joku on jo ystävällisesti koonnut ne yhteen. Otan esille muutaman kohdan:

”Suomen Somaliland kehitys ja integraatio ry: Irti jengiväkivallasta (5 500 €): Hankkeessa puututaan somalityttöjen jengiväkivaltaan. Tavoitteena on myös vahvistaa tyttöjen identiteettiä ja auttaa heitä integroitumaan yhteiskuntaan.”

”Suomen Somaliland kehitys ja integraatio ry: Irti tyttöjen jengiväkivallasta (8 000 €): Hankkeen tavoitteena on Helsingissä havaittujen maahanmuuttajataustaisten somalityttöjen ja muiden nuorten tyttöjen jengitappelujen ehkäisy. Hanke pyrkii ehkäisemään jengiytymistä ja tarjoamaan vaihtoehtoista toimintaa jengiläisille.”

”Suomen Somaliland kehitys ja integraatio ry: Somalitaustaisten nuorten sosiaalistaminen yhteiskuntaan (4 000 €): Hankkeen tavoitteena on somalitaustaisten nuorten myymälävarkauksien ja väkivallan ehkäisy. Lisäksi hankkeessa pyritään ehkäisemään yksipuolisten etnisten ryhmien muodostumista.”

Vahvennukset minun. Kaikki esimerkit liittyvät somaleihin, mutta tarkoitukseni ei ole väittää, että vain somalit muodostaisivat väkivaltaisia jengejä. Nykyiset jengit ovat hyvinkin monikulttuurisia, joskin viitteitä on siitä, että somaleita ei olisi niihin kovin paljoa hyväksytty ja somalit toimisivatkin enemmän omissa jengeissään.

Katujengien nousu

Ensimmäisiä viitteitä joita löysin katujengeistä löytyy vuoden 2011 Ilta-Sanomien uutisesta. Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jussi Oksasen mukaan katujengit ovat nousussa Helsingissä. Oksanen osaa kertoa myös missä ongelma piilee ja kuinka sitä voitaisiin ehkäistä.

”Rikoskomisario Jussi Oksanen keskusrikospoliisista sanoo, että pahimmassa tapauksessa ei mene kuin yhdestä kolmeen vuotta siihen, kun jengit selvittelevät välejään kaduilla väkivaltaisesti ja jopa konetuliaseiden kanssa. – – Oksasen mukaan Suomessa olisi nyt huolehdittava siitä, että ei synny maahanmuuttajien asuinalueita, joista kantaväestö muuttaa pois.”

Myös Helsingin Uutiset uutisoi 2011 nuorisojengeistä. Myös aseet ja maahanmuuttajat on mainittu. Nuorisotyöntekijä ja jengiasiantuntija Kaj Bärlund on katkeroitunut tilanteesta.

”Katkeria ja vihaisia monikymmenpäisiä nuorisojengejä, jotka eivät kaihda rikoksia ja joilla on hallussaan ampuma-aseita. – – Lähiöistä ja niiden syrjäytyneistä, pahoinvoivista nuorista ei ole kiinnostunut kukaan. Jengiytyminen kiistetään. Loputkin määrärahat leikataan jengi- ja katutyöstä, mikä vie Suomea vauhdilla Ruotsin suuntaan, Bärlund sanoo. – – Walkersin nuorisotyöntekijä Mahdi Lakhal sanoo olevansa erityisen huolissaanmaahanmuuttajataustaisista nuorista, joiden kotouttaminen on epäonnistunut.”

Puolentoistavuoden takainen Yleisradion uutinen kertoo yksiselitteisesti, että katujengit ovat ilmestyneet Helsinkiin. Uutinen on suomalaismedian tapaan vuosia myöhässä, mutta todistetusti asiasta on siis uutisoitu ainakin 22.1.2013.

”Helsinkiin ovat ilmaantuneet ensimmäiset katujengit. Kansainväliset katujengin kriteerit täyttävällä nuorisojengillä tarkoitetaan jengiä, jonka rakenne on organisoitunut, jolla on johtajat ja yhteinen tunnusmerkki.”

Ja kuka onkaan selittämässä asioita parhain päin ja luomassa savuverhoa kansalaisten hämäämämiseksi: Helsingin poliisin komisaario ja valtakunnan virallinen paskanpuhuja Jari Taponen.

Jo 2010 on ollut Helsingin Sanomissa kirjoitus siitä, että väkivaltainen ja etnistaustainen Black Cobra moottoripyörijengi olisi rantautumassa Suomeen. Valitettavasti en voi referoida uutista, sillä HS:n linkki ei enää toimi. Toisaalta Black Cobra on suoranainen rikollisjengi, eikä tämän blogauksen tarkoittama katujengi.

Helsingin Uutiset uutisoivat Yleisradion perässä samasta aiheesta.

”Poliisin mukaan Helsinkiin on syntynyt Euroopan suurkaupungeista tunnettuja nuorisojengejä. Poliisi kertoi Ylen uutisille, että järjestäytynyttä jengitoimintaa on esimerkiksi Pohjois-Helsingissä. – – Komisario Jari Taponen Helsingin poliisista sanoo, että ilmiö on vielä kohtalaisen näkymätön ja organisoituneiden jengin määrän voi laskea yhden käden sormilla.”

Nyt poliisista myönnetään, että Pohjois-Helsingissä toimiva katujengi on tehnyt muun muassa ryöstöjä.

Rikoskomisario Jari Taponen on jälleen äänessä. Nyt hän myöntää, että katujengejä on ja ne ovat tehneet jopa ryöstöjä. Nuorisojengit ovat myös aseistautuneita.

”Pitkään pääkaupunkiseudulla jengityötä tehnyt nuorisotyöntekijä kertoi tuolloin, että jengien jäsenillä on myös aseita. Työntekijän mukaan hän oli nähnyt nuorella pistoolin.”

Jengiaktiviteetti kasvaa

Toissakesänä Iltalehti uutisoi, että katujengit ovat aktivoituneet. Jengiläiset olivat pahoinpidelleet sivullisia Suomenlinnassa. Tällä kertaa asioista on kertomassa rikoskomisario Mikko Halme.

”Useat ihmiset ilmoittivat hätäkeskukseen nuorista miehistä ja pojista, jotka olivat käyneet toisten nuorten kimppuun. Samassa yhteydessä jengi myös vei uhreilta omaisuutta. – – Ennen kuin poliisi ehti paikalle, sama porukka oli jo käynyt toisen seurueen kimppuun. Pahoinpitelijät ryöstivät myös heiltä omaisuutta. – – Uhrien joukossa oli sekä miehiä että naisia. Pahoinpitelyistä aiheutuneet vammat jäivät vähäisiksi, vaikka jengi oli käyttänyt apunaan erilaisia astaloita eli lyömäaseena käytettäviä esineitä.”

Jälleen oli käytetty aseita. Nämä jengit eivät kaihda väkivaltaa. Poliisin suhtautuminen asiaan on järkyttävän huonoa. Tapahtumat nähdään vain hölmöilynä. ”hölmöltä tapahtumalta tämä tuntuu,” toteaa rikoskomisario Mikko Halme.

”Selvittelemme, onko heillä ollut jonkinlaista suukopua ennen tapahtunutta.”

Poliisi selvittää, että eihän jengiläisiä vain oltu provosoitu rasistisesti.

Uudelleenaktivoitumista

Kesän 2013 jälkeen uutisoinnissa on ollut hiljaisempaa. Viitteitä on kuitenkin ollut siitä, että jengitoiminta olisi jatkunut aina tähän päivään asti ja tulee jatkumaan edelleenkin. Hajanaisia kansalaisten viestejä on tullut siitä, että pahoinpitelyitä olisi ollut ainakin lopputalvesta 2014 ja koko kesän 2014. Jenginuoret ovat myös harjoittaneet väkivaltaa ja uhkailuja mm. kouluissa ja nuorisotiloissa. Kouluissa pelkoa levittäneet tapaukset ovat olleet pääsääntöisesti alle 15 vuoden ikäisiä, joten rikosoikeudelliseen vastuuseen heitä ei ole saatu. Sen sijaan voidaan kysyä miksei heitä ole otettu huostaan vanhemmilta, jotka eivät selvästikään pysty kontrolloimaan heitä.

Tällä hetkellä uutisoinnissa kerrotaan yli 70 tapauksesta, joissa jengit ovat pahoinpidelleet ja ryöstelleet ohikulkijoita. Esimerkiksi MTV3 uutisoi katujengistä, joka hakkaa lapsia ja nuoria Itä-Helsingissä.

”Poliisin mukaan jengi koostuu kymmenistä noin 13-18-vuotiaista nuorista, joista suurin osa on eri etnisistä ryhmittymistä. Väkivallantekoja ja ryöstöjä on sattunut Itä-Helsingin Herttoniemen ja Vuosaaren välisen alueen lisäksi erityisesti Alppipuistossa lähellä Kallion kaupunginosaa. – – Pisteitä saa siitä, jos saa ensimmäisellä lyönnillä maahan. Päähän potkimista, pään päällä hyppimistä, käytetään muun muassa pesäpallomailoja, jotka on hankittu tai ostettu tähän tarkoitukseen, nettiin vuotaneessa viestissä kuvataan.”

Tällä kertaa tiedotuksesta vastaa ylikomisario Tuomo Lotta. Tällä kertaa tekijöitä ei myöskään puolusteltu tai heidän taustojaan voivoteltu.

Helsingin Sanomien uutisessa sen sijaan nuorisotoimen johtaja Tommi Laitio ymmärtää näitä nuoria.

”Helsingin nuorisotoimenjohtajan Tommi Laition mukaan väkivalta-aallon taustalla on eriarvoistuminen, jossa vaikeimmassa tilanteessa ovat varsinkin muunkieliset nuoret. – – ”Itse ilmiötä ei maahanmuuttajuus selitä, vaan syyt ovat taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä”, Laitio korostaa.”

Helsingin Sanomat tulee tapojensa vastaisesti lipsauttaneeksi sen, että kyse ei ole suinkaan kantasuomalaisista nuorista, vaan muunkielisistä nuorista.

Katujengien katoaminen

Katujengit ovat katoamassa tällä hetkellä. Eivät ne suinkaan oikeasti ole katoamassa, vaan poliisi on ryhtynyt noudattamaan sisäministeriön ohjeistusta ja on tiedotuksessaan ryhtynyt häivyttämään sekä jengitoimintaa, että maahanmuuttajien osallisuutta asiaan. Poliisi on ottanut tehtäväkseen tukea monikulttuurisuuden levittämistä Suomeen.

Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Marko ”fobba” Forss on laittanut sormensa peliin. Maahanmuuttajat ovat hyvä kohde blogaukselle silloin, kun tarkoituksena on hankkia ääniä suuntaan tai toiseen. Monikulttuurin kannattajaksi ja sananvapauden rajoittajaksi tunnustautunut Uusi Suomi antaa mielellään tilaa Forssin vaalityölle.

”Maahanmuuttoon liittyvä tiedottaminen ei ole aina ollut riittävän avointa ja aktiivista viranomaisten toimesta, vaikka sitä ei ole esimerkiksi poliisin osalta yritetty erikseen rajoittaakaan, kirjoittaa nettipoliisi, ylikonstaapeli Marko Forss Puheenvuoron blogissaan. – – Jos tarkastellaan ryöstelyaaltoa, ei kyseessä ole etninen ongelma, mutta asia liittyy maahanmuuttoon. Ihonväri ei tee henkilöstä ryöstelijää, mutta henkilön taustalla on suuri merkitys. Maahanmuuttajilla on esimerkiksi selvästi keskiarvoa korkeampi vaara syrjäytyä kantaväestöön nähden, joka koskee myös toisen polven maahanmuuttajia, Forss summaa.”

Tällä tavoin kokoomuksen kansanedustajaehdokas Forss hävittää maahanmuuttajien osallisuutta asiaan. Lisäksi hän valehtelee kirkkain silmin, etteikö tiedottamista olisi poliisin toimesta yritetty rajoittaa. Koko tiedotustahan ei edes olisi, ellei asiaan liittyvä sähköposti olisi lipsahtanut Helsingin sosiaalitoimelta julkisuuteen.

Mutta vielä pidemmälle menee jälleen kerran rikoskomisario Jari Taponen. Hän on häivyttämässä jengit kokonaan Yleisradion uutisessa. Huomatkaa erityisesti uutisen kuvitus, jossa poliisi ja poliisintappajasta artistinimensä ottanut henkilö istuvat nätisti vierekkäin.

”Mediassa on ollut puhetta siitä, että olisi kyse katujengistä tai yhdestä jengistä, joka tekee rikoksia Helsingissä. Se ei pidä paikkaansa. Helsingissä tai Suomessa ei ole katujengejä, komisario Jari Taponen Helsingin poliisista sanoi Ylen aamu-tv:ssä perjantaiaamuna.”

Näin. Helsingissä ei siis ole nyt katujengejä. Muistellaanpa mitä Jari Taponen kertoi kaksi vuotta sitten.

”Helsingissä on ehkä yhden käden sormilla laskettavissa tällaiset jengit, jotka voidaan laskea jengeiksi ja käyttävät itsestään katujengi-nimitystä, Taponen sanoo.”

Tästä voisi herätä kysymys, onko Jari Taponen sovelias ja/tai kykenevä hoitamaan poliisin vaativia virkatehtäviä. Joko hän valehtelee tai sitten hän potee alkavaa muistinmenetystä.

 Katupartioilla jengejä vastaan

Suomen Sisu otti kantaa katujengejä vastaan. Aikaisemmin Suomen Vastarintaliike SVL oli jo käynnistänyt katupartioinnin kansalaisten turvaamiseksi. Henkilökohtaisesti en tiedä SVL:n toiminnasta, mutta toimin Suomen Sisun varapuheenjohtajana, joten vastaan osaltani kannanotostamme.

Suomen Sisu on valmis käynnistämään partiointia kaduilla. Partiointiin kuuluu tapahtumien havainnointi, viranomaisilmoitukset ja avunanto uhreille. Mediassa asiaa on käsitelty ”äärioikeiston” nousuna ja sosiaalisessa mediassa asiaa on verrattu 30-luvun Saksaan. Vertaukset eivät voisi olla kauempana totuudesta.

Varapuheenjohtajana sanon, että Suomen Sisun katupartioiden tarkoitus ei ole hakata ketään kadulla tai suorittaa minkäänlaisia kostoiskuja. Mikäli ylilyöntejä esiintyy, niihin tullaan puuttumaan.

Sitäpaitsi partiointiin antoi idean itse poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Paatero on aikaisemmin Ilta-Sanomien uutisen mukaan ehdottanut perustettavaksi kodinturvajoukkoja.

”Paateron mielestä olisi aiheellista selvittää perusteellisesti mahdollisuutta käyttää vapaaehtoisia poliisin apuna. – – Siellä niin kutsutut Neighbourhood Watchin vapaaehtoiset partioivat kaduilla, keskustelevat asukkaiden kanssa ja ennaltaehkäisevät rikoksia, Paatero kirjoittaa blogissaan.”

Suomen Sisu toteuttaa Paateron ideaa omalta osaltaan.

Syrjäytyneitä nuoria

Otan tätä kohtaa hieman esille, vaikkei se suoranaisesti kuulu blogauksen aiheeseen. Olen nimittäin ihmetellyt, että mistä esimerkiksi kokoomuksen kansanedustajaehdokas Forss osaa kirjoittaa blogauksessaan, että tekijät ovat syrjäytyneitä nuoria rikkinäisistä perheistä. Ihmettelen myös sitä, mikä mekanismi saisi syrjäytyneen nuoren hakkaamaan viattomia 10-vuotiaita ohikulkijoita.

Olin itse 90-luvulla opiskelut päätettyäni melkoisessa syrjäytymiskierteessä. Asuin yksin pienessä ”läävässä” ja päivät kuluivat musiikkia kuunnellen ja kiljua juoden. Joitain tappeluja käytiin omassa piirissä ja baareissa muiden riidanhaastajien kanssa. Voitaisiin sanoa, että olin syrjäytynyt työtön, jolla oli omalla tavallaan värikäs elämä tuohon aikaan.

Sen sijaan syrjäytyminen ei ajanut minua koskaan hakkaamaan 10-vuotiaita lapsia tai muitakaan tuntemattomia ohikulkijoita. Väkivaltaa esiintyi lähinnä juuri omassa piirissä ja muista ihmisistä pyrittiin enemmänkin pysymään erossa, kuin käymään konfliktiin heidän kanssaa.

Omasta kokemuksesta voin siis sanoa, että en näe mitään mekanismia, jolla syrjäytyminen ajaisi nuoren hakkaamaan tuntemattomia kadulla.

Yhteenveto

Helsingissä on ollut ainakin puolen vuosikymmentä katujengejä. Jengit ovat aseistautuneita pesäpallomailoin, puukoin ja ampuma-asein. Jengit ovat pääsääntöisesti ulkomaalaistaustaisia ja monikulttuurisia.

Viime aikoina jengit ovat hyökänneet sivullisten ohikulkijoiden kimppuun tarkoituksenaan pahoinpidellä kantasuomalaisia mahdollisimman heikkoja lapsia. On viitteitä ns. knockout -pelistä, jossa tarkoituksena on lyödä yhdellä lyönnillä uhri tajuttomaksi. Uhrit pisteytetään niin, että heikoimmasta uhrista saa eniten pisteitä.

Helsingin poliisi ja sosiaalitoimi ovat muutamia vuosia sitten myöntäneet jengien olemassaolon. Tällä hetkellä poliisi ja sosiaalitoimi ovat kiistämässä, että mitään jengejä edes olisi. Rikoskomisario Taponen on jopa kiistänyt itse pahoinpitelyt ja sanonut niiden olevan vain ”tappeluja” tai ”hölmöilyjä” sekä ”piikkejä väkivaltatilastoissa”.

Marko Parkkola
Suomen Sisun 1. varapuheenjohtaja
Tampere

Jaa tämä: