Vuonna 2013 Suomen Sisun johtoon valittu Olli Immonen otti tavoitteekseen järjestömme uudistamisen ja sen aatteellisen sisällön päivittämisen nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi. Muutama vuosi sitten suurkäräjillä hyväksytty Suomen Sisun Peruskirja ilmentää tätä ajattelua. Lisäksi Immosen puheenjohtajakausilla järjestön jäsenmäärä on kasvanut voimakkaasti ja sen imago on kaiken kaikkiaan kohentunut; emme enää ole niinkään ”salaseura”, vaan noin kahden tuhannen jäsenensä kautta avoimesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistuva porukka.

Tekemistä riittää kuitenkin yhä, ja siksi asetun ehdolle Suomen Sisun seuraavaksi puheenjohtajaksi vuoden 2019 vaalisuurkäräjillä.

Suomalaisten näköinen Sisu

Muotoilin mielessäni kampanjalleni iskulausetta, ja päädyin edellä mainittuun. Järjestömme on lähtökohdiltaan moderni ja toimintatavoiltaan maltillinen, ja kun luen sen Peruskirjaa ja periaateohjelmia, en löydä juuri mitään, mitä ei kuka tahansa isänmaallinen mies tai nainen voisi allekirjoittaa. Siksi rohkenenkin väittää, että jäsenmääräämme kuvaava luku voisi olla huomattavasti suurempi – jopa viisinumeroinen. Kasvava joukko toisi mukanaan paitsi uusia tekijöitä käytännön järjestötyöhön, niin varmasti myös uusia ennakkoluulottomia ajatuksia ja toimintatapoja. Näkyni on, että tämän myötä Suomen Sisusta kehittyisi merkittävä kansalaisjärjestö, jolla monien muiden vastaavien toimijoiden tapaan olisi tunnustettu erityisasema suomalaisessa yhteiskunnassa ja jonka kantoja poliitikkojen olisi pakko kuunnella päätöksiä tehdessään – ainakin jos he mielivät säilyttää oman uskottavuutensa.

Tavoittelemani kasvu ei tietenkään synny tyhjästä. Aiemman menestyksen moottoreina ovat nähdäkseni toimineet yhdistyksen itselleen asettamat strategiset tavoitteet, jotka ovat toteutuneet jopa niin hyvin, että olemme ehkä hieman huomaamattammekin päätyneet tilaan, jossa meillä yhtäältä on tunnettuutta ja vaikutusvaltaakin, mutta toisaalta selkeä näky tulevaisuudesta puuttuu. Työ uuden strategian luomiseksi on kuitenkin jo aloitettu ja sitä varten on myös kysytty neuvoa jäsenistöltä. Aion itse olla jatkossa entistä vahvemmin mukana tässä prosessissa.

Toinen tärkeä kasvun edellytys on aktiivinen paikallistoiminta. Voimassa oleva, pitkälti perustajajäsen Teemu Lahtisen ideoima piirijärjestörakenne toimii tälle erinomaisena pohjana. Kun vielä saamme valmiiksi edellä mainitsemani strategian ja selkeät toimintaohjeet piireille sen eteenpäin viemiseksi, alkaa tuloksiakin syntyä. Jos minut valitaan Suomen Sisun puheenjohtajaksi, aion keskustella henkilökohtaisesti kaikkien piiripäälliköiden kanssa yhteisistä tavoitteista ja sopia pelisäännöistä, joilla yhteistä asiaamme edistetään – puhtain asein puhtaan asian puolesta, kunnian ja omantunnon turvaamana.

Pysytään yhdessä!

Suomen Sisu on ollut olemassa jo yli kaksikymmentä vuotta. Mukaan mahtuu sekä hiljaisempia että toiminnantäyteisempiä kausia. Toisin kuin monessa muussa järjestössä – poliittisista puolueista puhumattakaan – koskaan ei kuitenkaan ole näkynyt merkkejä siitä, että olisimme hajoamassa sisäisiin erimielisyyksiin tai yksittäisten oman edun tavoittelijoiden hankkeisiin. Uskon vakaasti että asia tulee olemaan näin myös jatkossa – kunhan tiedostamme, mikä meidät pitää koossa. Näen tässä pari toisiinsa linkittyvää avaintekijää, joiden varassa homma joko seisoo, tai joiden laiminlyömiseen se kaatuu:

1) Yhtäältä on tärkeää, että Suomen Sisu esiintyy sekä virallisten julkaisujensa että järjestöä edustavien jäsenten omien ulostulojen kautta yhtenäisenä, omat periaatteensa sisäistäneenä joukkona, jolla on unelma paremmasta maailmasta. Tällainen toimintatapa paitsi ehkäisee ylilyöntejä, niin myös säilyttää kansallismielisyyden terveenä, ”puhtaana alkuaineena” – historioitsija Teemu Keskisarjan mainiota ilmaisua lainatakseni. Se on myös tehokas rokote sellaista lahkolaisuutta vastaan, joka lyhytnäköisesti, järjestön edun ja aatteen vastaisesti lähinnä hamuaa julkisuutta jollekin yksittäiselle hahmolle tahi kapeammalle, ehkä ohimenevälle aatevirtaukselle.

2) Toisaalta tahdon, että Suomen Sisu on edelleenkin yhteisö, jossa seinät ovat leveällä ja katto korkealla. Aikana, jolloin sananvapaus on uhattuna ja poliittisen korrektiuden vaatimus valtaa alaa yhteiskunnassa, voimme ennakkoluulottomasti olla erilaisia. Meillä saa (ja pitääkin) sanoa! Sananvapauden vaalimiseen meitä velvoittaa jo oma periaateohjelmamme – jossa toisaalta mainitaan myös sananvastuu. Sitäkin on syytä vaalia, mutta tässä jokaisen kannattaa aloittaa tarkastelemalla omaa toimintaansa: kun läikkyy yli ja omiltakin tulee palautetta, niin ei selittelyjä eikä marttyyrin viittaan verhoutumista, vaan käsi reilusti pystyyn virheen merkiksi. Kun pyytää anteeksi – saa anteeksi.

Mielikuvia muutetaan toiminnan kautta

Joissain piireissä elää yhä sitkeä käsitys sisulaisista ”isam maan pulustajista”, joiden ajattelua ja toimintaa määrittää lähinnä oppimattomuudesta kumpuava viha ja ennakkoluulo kaikkea uutta ja erilaista kohtaan. Toimimalla yhdessä viisaasti, pitämällä kiinni periaatteistamme – ja korkeasta moraalista, jolle kansakuntamme onni ja menestyskin kaikkein eniten perustuu – voimme helposti osoittaa tämän mielikuvan vääräksi. Lisäksi on tehtävä suurelle yleisölle selväksi, että me emme lietso vastakkainasettelua, vaan päinvastoin pyrimme yhdessä löytämään ratkaisuja, jotka kestävät aikaa.

Kampanja on avattu – tervetuloa mukaan!

Sisukkain terveisin

Kristian Viding
viding@suomensisu.fi

– – –

Lisätietoa?

Keskitän kampanjastani tiedottamisen jatkossa omalle Facebook-sivulleni. Epävirallinen kampanjan avaustilaisuus pidetään Helsingin Keskiviikkokerhon yhteydessä Rööperin Hopstopissa (Annankatu 3) 9.10. klo 20 alkaen.

– – –

En ole jäsen, mutta kiinnostuin – kelpaanko joukkoon?

Suomen Sisun arvot ja periaatteet on määritelty säännöissä, Peruskirjassa sekä periaateohjelmissa. Kuten missä tahansa suomalaisessa yhdistyksessä, niin meilläkin jäseneksi pyrkivän on hyväksyttävä yhdistyksen periaatteet. Mutta, kuten sivuillammekin todetaan, järjestön arvomaailmaa voi noin muuten luonnehtia kaikin puolin vapaaksi: 1) Suomen Sisu on uskonnollisesti sitoutumaton ja jäsenistöstämme löytyy molempien kansankirkkojen uskovaisten ja tapajäsenten lisäksi katolisia, herännäisiä, uskonnottomia, uskomattomia, ateisteja, pakanoita, suomenuskoisia, asatrun harjoittajia ja ties mitä, jopa muslimikin; olennaista on sitoutuminen yhteisiin arvoihin. 2) Vaikka Suomen Sisu kantaa huolta kansan uusiutumisesta ja kannustaa lisääntymään, ei yksineläjiä, seksuaalivähemmistöjä, uusioperheellisiä tai muitakaan elämäntapoja hyljeksitä. 3) Talousmallit herättävät paljon keskustelua jäsenistön keskuudessa, mutta järjestö ei ole sitoutunut mihinkään malliin muuten kuin kansallisen omistamisen kohdalla.

– – –

Mitkä vaalisuurkäräjät?

Suomen Sisun puheenjohtaja valitaan loppuvuodesta 2019 vaalisuurkäräjillä, joka on Suomen Sisun korkein päättävä elin ja vastaa (hieman mystisestä nimestään huolimatta) hyvinkin pitkälti minkä tahansa suomalaisen rekisteröidyn yhdistyksen vuosikokousta. Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Vaalisuurkäräjillä saavat äänestää kaikki vuosittaisen jäsenmaksunsa maksaneet Suomen Sisun jäsenet.

Kutsu vaalisuurkäräjille sisältyy seuraavaan jäsenkirjeeseen (4/2019), joka lähetetään jäsenille sähköpostitse piakkoin. Jäsenkirjeessä on ohjeet myös jäsenmaksun maksamiseen, mikäli se jostain syystä on jäänyt kuluvalta vuodelta suorittamatta.

– – –

Kuka Kristian Viding?

– 38-vuotias syntyperäinen helsinkiläinen, jonka suvun juuret suurimmaksi osaksi kuitenkin menetetyssä Karjalassa
– Taksiyrittäjä; lisäksi liikuntavammaisen lukiolaisen henkilökohtainen avustaja
– Suomen Sisun käräjien jäsen
– Potee isänmaa-ahdistusta, mutta pyrkii kanavoimaan sen tolkulliseen kansalaistoimintaan
– Harrastaa salilla käymisen ja lenkkeilyn lisäksi lukemista, penkkiurheilua ja hyviä oluita
– “Kaunis, liberaali oikeistolainen”
– Sinkku