Esittely

Yleistä

Suomen Sisu ry on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansallismielinen yhteistyöjärjestö. Toiminnallaan järjestö pyrkii suojelemaan suomalaista kulttuuria, perinteitä ja Suomen luontoa sekä edistämään Suomen kansan hyvinvointia ja suomen kielen asemaa. Suomen Sisu rakentaa yhteiskuntaa, johon suomalaiset voivat ylpeinä tuntea kiintymystä.

Suomen Sisu edistää suomalaisen yhteiskunnan kokonaisvaltaista kehittymistä kansallismieliseksi. Järjestö pyrkii kokoamaan yhteen isänmaallisesti ajattelevat suomalaiset sekä kehittämään suomalaisuusaatetta niin yhteiskunnallisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Suomen Sisun tavoitteena on aidon suomalaiskansallisen yhteisöllisyyden luominen maahamme.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Suomen Sisu pyrkii harjoittamaan valistustoimintaa julkaisemalla alaan liittyviä kirjoituksia ja esityksiä sekä järjestämällä yhdistyksen tavoitteiden ja toimintamuotojen mukaisia tapahtumia. Lisäksi järjestö pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisiin päättäjiin ja päättävien elinten kokoonpanoon.

Perustaminen

Järjestö lähti vireille kesällä 1998 kun Suomalaisuuden Liitto esitti ajatuksen nuorisojärjestön perustamisesta. Perustamistyötä ohjasi Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Jussi Niinistö. Lopulta Suomen Sisu perustettiin hakkapeliittain päivänä 6.11.1998 Helsingissä Suomalaisuuden Liiton toimistossa Aurorankatu 7:ssä. Perustajajäseniä ovat Jura Jukola, Teemu Lahtinen, Mika Purjesalo sekä Mikko Mikonmaa. Vuonna 2000 järjestöjen tiet erkanivat ja Suomen Sisu alkoi muotoutua itsenäiseksi järjestökseen. Tästä huolimatta Suomalaisuuden Liiton hallituksessa ja Suomen Sisun käräjillä on ollut lähes katkeamaton henkilöyhteys eli personaaliunioni.

Tyylistä ja tunnuksista

Suomen Sisun tunnus on kahdeksankulmioon sovitettu käpälikkö eli hannunvaakuna.

Suomen Sisu henkii käsitteistössään kansallista perinnettä ja järjestön korkeinta päättävää elintä, yhdistyksen yleistä kokousta, kutsutaan nimellä suurkäräjät ja toimeenpanevaa elintä, yhdistyslain tarkoittamaa hallitusta, nimellä käräjät. Sihteerin sijaan yhdistyksellä on kirjuri ja Suomen Sisun tunnus on kahdeksankulmioon sovitettu käpälikkö eli hannunvaakuna, joka on vanha kalevalainen pahalta suojeleva merkki. Kansainvälisesti hannunvaakuna tunnetaan kulttuurihistoriaa merkitsevänä tunnuksena liikennemerkeissä ja nähtävyyksissä. Tunnuksen värejä ei ole määrätty. Tunnuksesta johdettu sinetti sisältää vielä havuja ja mursunsydämen.

Kansallishenkeä pyritään ylläpitämään ja uusintamaan kaikessa mahdollisessa kuitenkaan jumittamatta menneisyyteen. Tasapainoilu ajattoman tyylin ja nykyaikaisen toiminnan välillä onnistuu välillä vähän paremmin kuin toisinaan, mutta johtamistyylissämme olennainen ohje onkin “ihminen, joka ei tee virheitä, ei yleensä tee mitään muutakaan“.

Suomen Sisun nimi lyhenee vakiintuneesti SuSi taikka vain Sisu. Kaksikirjaimista lyhennettä karsastamme. Nimeä ei myöskään ole syytä yrittää kääntää muille kielille.

Toimintamuodot

Eräs tunnuslauseistamme on “Sisu on sisäinen voima” ja tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että ensisijaisesti vaikutamme jäseniemme ja kannattajiemme sydämissä ja puhallamme kansallismielisyyden kipinää jokaiseen. Uskomme sen kerran roihahtaessaan synnyttävän havaittavaa toimintaa ja tästä onkin lukuisasti esimerkkejä aina poliittisesta vaikuttamisesta, niin suoraan kuin edustuksellisestikin, kulttuuriin, sana-, kuva- ja äänitaiteisiin, sekä aatteelliseen luomiseen. Tämän vuoksi Sisua onkin luonnehdittu muun muassa yhdeksi Suomen vaikutusvaltaisimmaksi lobbausjärjestöksi.

Suomen Sisun käytännön toiminta tähtää kansallismielisten ihmisten yhteenkokoamiseen ja tämän vuoksi yhdistys järjestää vuosittain eri puolilla Suomea neljä valtakunnallista tapahtumaa jäsenistölle. Talvikauden päättää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä (28.2.), kevätkauden Suomalaisuuden päivä (12.5.) ja syyskauden järjestön vuosijuhla Hakkapeliittain päivä (6.11.). Kesäkauden päätöksen aikaa ei ole sidottu tiettyyn päivään tai teemaan.

Maakunnalliset piirijärjestöt perustettiin toisaalta hajauttamaan hallintoa, mutta myös ylläpitämään vastuumaakuntansa alueella erilaista yhteenkokoavia tapahtumia ja innostavaa toimintaa. Maakunnallisten piirien rinnalla on tarkoitus olla kolme erikoispiiriä, jotka eivät vielä ole aloittaneet toimintaansa: ulkosuomalainen piiri, heimokansain piiri sekä Suomen Sisua tukeville ihka aidoille ulkomaalaisille tarkoitettu piiri.

Arvot

Suomen Sisun arvot ja periaatteet on määritelty säännöissä, Peruskirjassa (ehdostusvaihe) sekä periaateohjelmissa, mutta muutoin jäseniä ei-sitovasti järjestön arvomaailmaa voi luonnehtia kaikinpuolin vapaaksi: 1) Suomen Sisu uskonnollisesti sitoutumaton ja jäsenistöstämme löytyy molempien kansankirkkojen uskovaisten ja tapajäsenten lisäksi katolisia, herännäisiä, uskonnottomia, uskomattomia, ateisteja, pakanoita, suomenuskoisia, asatrun harjoittajia ja ties mitä, jopa muslimikin; olennaista on sitoutuminen yhteisiin arvoihin. 2) Vaikka Suomen Sisu kantaa huolta kansan uusiutumisesta ja kannustaa lisääntymään, ei yksineläjiä, seksuaalivähemmistöjä, uusioperheellisiä tai muitakaan elämäntapoja hyljeksitä. 3) Talousmallit herättävät paljon keskustelua jäsenistön keskuudessa, mutta järjestö ei ole sitoutunut mihinkään malliin muuten kuin kansallisen omistamisen kohdalla.

Jaa tämä: