Suomalaisuuden määritelmä

6.12.2016

Seuraavana vuonna pidettävien Suomen 100-vuotisjuhlien järjestäjät ovat kokouksessaan määränneet 50 000e ”Suomalaisuuden uudelleenmäärittely”-nimiseen hankkeeseen. Hanke ei ole ensimmäinen, joka pyrkii hämärtämään tai laventamaan suomalaisuuteen usein liitettyjä määritelmiä monikulttuurisen kehityksen nimissä. Suomalaisuuteen liittyvien epäselvyyksien vuoksi Suomen Sisu on halukas antamaan oman määritelmänsä, joka vastaa omalla tavallaan siihen, mitä suomalaisuus on ja mitä se ei ole. Määritelmä ei pyri olemaan tieteellinen tai äärimmäisen tarkka, sillä jokainen suomalainen edustaa osittain uniikkia kuvaa suomalaisuudesta ja siihen liitettävistä ominaisuuksista. Tarkan määritelmän tai jyrkkien jakolinjojen julistaminen eivät ole järjestömme näkökulmasta oleellisia, sillä samalla tavoin kun kukaan ei tiedä tarkalleen milloin päivä loppuu ja yö alkaa, jokainen kuitenkin ymmärtää näiden kahden toisistaan poikkeavan asiaintilan eron.

Suomalaisuus on suuri kokonaisuus, joka sisältää niin suomalaisen väestön, suomen kielen, suomalaisen ryhmäidentiteetin, suomalaisen kulttuurin kuin myös sen, miten suomalaisuuden ulkopuoliset tahot ovat aikojen saatossa pyrkineet määrittelemään meitä. Näin laajan kokonaisuuden ja useiden muuttujien vuoksi tarkan määritelmän antaminen on vaikeaa, mikäli jokaista osaa ei ensin määritellä itsenäisenä ominaisuutena. Näistä mainituista osa-alueista suomalainen väestö on suhteellisen tarkasti määriteltävissä. Suomalainen kansa koostuu pääosin niiden ihmisryhmien jälkeläisistä, jotka muuttivat alueelle esihistoriallisena aikana. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomeen ei suuntautunut suuria muuttoaaltoja suomalaisten kantakansojen saapumisen jälkeen. Vaikka vuosisatojen aikana Suomen aluetta ovat hallinneet monet eri heimot ja valtakunnat, suurempaa sekoittumista muiden kansojen välillä ei tapahtunut. Tämä vuosituhansien eristyneisyys näkyy nykyäänkin suomalaisen perimän ainutlaatuisuutena koko Euroopan mittakaavassa.

Toinen uniikki ominaisuus, joka yhdistetään suomalaisuuteen, on suomen kieli. Kyseinen kieli on yksi vanhimmista edelleen puhutuista kielistä, ja eri arvioiden mukaan sen eri muotoja on puhuttu Suomen alueella yli 6000 vuoden ajan. Kaikki maailman kielet ovat ilmauksiltaan syntyneet vastaamaan toisistaan poikkeavien kansojen omia tarpeita. Tämä tulee erityisen hyvin ilmi niissä sanoissa, joita yleisesti pidetään vaikeasti käännettävinä. Tämän kaltaisia sanoja löytyy jokaisesta kielestä, mikä kuvastaa jokaisen kielialueen toisistaan poikkeavia tarpeita. Suomen kielen ja sen sisältämän sanaston kehittyminen on ollut aina sidoksissa siihen suomalaiseen kansanjoukkoon, joka on kyseistä kieltä käyttänyt kommunikaation ja omien tunteiden ilmaisemisen työkaluna. Suomen kieli on siten kehittynyt juuri suomalaisen kansan käyttötarpeisiin, ja se on myös suomalaisille luontaisin väylä itsensä ilmaisuun.

Pelkkä syntyperä tai kieli antavat meille kuitenkin vain suhteellisen karkeita reunaehtoja suomalaisuudesta. Tunne suomalaisuudesta, sen ainutlaatuisuudesta ja siihen liitetyistä ominaisuuksista ovat suomalaista kansaa paljon myöhäisempi ilmiö. Vaikka suomalaisen kansan ja heidän käyttämänsä kielen tarina on vuosituhansia vanha, tunne suomalaisuudesta ja siihen liittyvästä ryhmäidentiteetistä on syntynyt vasta 1800-luvulla. Kyseistä ajanjaksoa voidaan pitää suomalaisuuden kansallisena heräämisenä, sillä se sitoi yhteen lukuisat yksittäiset ihanteet, arvot ja ominaisuudet, jotka oltiin vuosisatojen ajan yhdistetty suomalaiseen kansaan. Kyseinen identiteetti ei syntynyt tyhjän päälle, vaan sillä oli takanaan hyvin yhtenäinen kansakunta. Kansa, jota yhdisti kielijatkumo, syntyperä ja yhteinen uskonto sekä arvomaailma. Tämä tunne yhtenäisyydestä osoitettiin todelliseksi lähihistorian syvimpien kriisien edessä, kun suomalaisen kansan koko tulevaisuus oli uhattuna.

Tunne suomalaisuudesta pitää sisällään paljon toisistaan poikkeavia ominaisuuksia, sillä ihmisen identiteettiin vaikuttaa suomalaisuuden lisäksi moni muukin identiteetti. Näitä ovat esimerkiksi koulutustausta, sukuhistoria ja kotiseutuun sisältyvä paikallisidentiteetti, sukupuoli, persoona, elämäntilanne ja niin edelleen. Tunne suomalaisuudesta on suomalaisten yksilöiden mosaiikki, joka pitää sisällään niin yhteisiä, kuin myös toisistaan poikkeavia henkilökohtaisia kokemuksia. Etelä-Pohjanmaan asukkaalle suomalaisuus voi avautua paikallisidentiteetin näkökulmasta. Tunne ylpeästä talonpoikaistaustasta, puukkojunkkariuudesta tai muista vastaavista ominaisuuksista heijastaa ja säteilee osaksi laajempaa suomalaista kokemusta. Lappilaiselle suomalaisuus voi ilmetä jylhän luonnon, erätaitojen ja pitkien välimatkojen välityksellä. Hämeenlinnalaiselle äidille suomalaisuus voi tarkoittaa rehellisyyttä, turvallisuutta ja ihmisten keskinäistä luottamusta. Jonkun toisen mielestä suomalaisuus on mielentila, jonka perusteella suomalainen ei pelkää vieraita vaikutteita, mutta haluaa omaksua ne omaa tahtiaan ja omalla tavallaan, muovata ne itsensä näköisiksi.

Suomalaisuus on siten käytännössä sitä, mitä suomalaiset sanovat ja tekevät joka ikinen päivä. Suomalaisuus on tunne, joka pitää sisällään niin Lapin tunturit, Ruuhka-Suomen sykkeen, lukuisat toisistaan poikkeavat murteet ja miljoonat toisistaan poikkeavat tarinat. Kaikista eroistaan huolimatta jokainen näistä asioista muovaa ja ylläpitää suomalaisuutta omalla persoonallisella tavallaan. Suomalaisuus on mielentila, virittäytyminen samalle taajuudelle silloin, kun suomalainen yhteisö on kollektiivisesti uhattuna. Suomalaisuus on lukuisten toisistaan poikkeavien identiteettien kokonaisuus, joista jokainen yhdistyy yhteen suurempaan ideaaliin, tunnetilaan ja kokemukseen.

Suomalaisuus on niin syntyperän, kielen kuin ryhmähengenkin muodostama arvokas ja puolustettava kokonaisuus. Syntyperä linkittää suomalaiset osaksi samaa jatkumoa edellisten sukupolvien kanssa, yhteinen kieli linkittää heidät osaksi samaa keskinäisen kommunikaation perustaa ja yhteinen kokemus suomalaisuudesta taasen mahdollistaa yhteisön turvaverkon, joka pyrkii tukemaan ja kannustamaan oman yhteisönsä jäseniä silloin, kun he tarvitsevat apua ja turvaa.

Suomen Sisun näkökulmasta suomalaisuus käsittää siten suomalaisen kansan historian, nykyhetken ja tulevaisuuden. Suomalaisuus ei ole mikään tuotemerkki tai käyttöjärjestelmä, jota voidaan vapaasti muovata viranomaispäätöksien tai rahan avulla. Suomalaisuutta ei voida uudelleenmääritellä, sitä voidaan ainoastaan ylläpitää ja kehittää, tai se voidaan syrjäyttää.

Suomen Sisu on kansallismielinen yhteistyöjärjestö, joka pyrkii toimillaan turvaamaan suomalaisen kansan hyvinvointia, suomalaista kulttuuria ja sitä sukupolvien ylittävää jatkumoa, joka sitoo suomalaiset osaksi yhteistä synnyinmaata, suomalaista kansakuntaa ja suomen kieltä. Suomalaisuus on asiantila ja asenne, joka ohjaa tulevia sukupolvia samalla tavoin kuin se on antanut voimaa ja sitkeyttä meitä edeltäneille sukupolville.

Kauppa on toiminnassa. Pilottivaiheen aikana toimitusajoissa saattaa olla vähän heittelyä. Piilota tämä ilmoitus