Kategoria: Vieraskynä

Kaatuneiden muistopäivänä

Tänään, 15.5., on virallinen kaatuneiden muistopäivä. Veteraanien juhlinnan ja heidän ansioidensa muistamisen sijaan saamme tänään käydä hiljentymään niiden puolesta, jotka itsenäisen Suomen sodissa päätyivät tekemään suurimman mahdollisimman uhrauksen kansakuntamme vapauden ja sen verenperintönä ansaitsemiensa oikeuksien puolesta. He jättivät aikoinaan tavallisen elämänsä taakseen ja lähtivät leuka rinnassa kohti elontiensä päättävää taistoa – ehkä epäröiden ja pelkoakin […]

Jaa tämä:
Lue lisää

Juha Särestöniemen puhe Tammisunnuntaina 2019

Helsingissä sunnuntaina 27.1.2019 Arvoisa juhlaväki, naiset ja herrat Olemme kokoontuneet tänne Helsingin Vanhan kirkkopuiston sankarihaudalle, jossa lepää keväällä 1918 Helsingin valtauksessa kaatuneiden jäännökset. Ensisijainen syy, miksi tällaiset muistomerkit ovat meille tärkeitä, on muistuttaa meitä että vapaus ei ole tullut meille ilmaiseksi. Siitä ovat monet joutuneet maksamaan kaikkein kovimman hinnan, uhraamaan itsensä vapautta puolustaen. Siitä syystä meidän […]

Jaa tämä:
Lue lisää

Andrei Sergejeff: Näin kansakunta saadaan tuhottua

1980-luvun alussa politiikantutkija Benedict Anderson nostatti kohua määrittelemällä kansakunnat ”kuvitelluiksi yhteisöiksi”. Hänen mukaansa kansallisvaltioiden asukkaat tuntevat solidaarisuutta toisiaan kohtaan, koska he katsovat kuuluvansa samaan yhteisöön. Toisin kuin vaikkapa perheessä tai kyläyhteisössä, kansakunnan kaikki jäsenet eivät kuitenkaan tunne toisiaan, eivätkä koskaan edes tapaa toisiaan. Tässä mielessä yhteisö on ”kuviteltu”. Andersonin ajatus on saanut osakseen yllin kyllin sekä tahallista että […]

Jaa tämä:
Lue lisää

Vieraskynä: Leijonan puolesta

Olin sattumalta Ruokolahdella, kun kuulin kansanedustaja Olli Immosen purkauksesta monikulttuurisuutta vastaan. Ollin postauksesta tulikin sitten tämän kesän Ruokolahden leijona, eli mediakohu siitä onko leijonaa olemassa vai ei, ja jos on, niin mistä se on tullut ja mitä sille tulisi tehdä. Pitkälti samaan johtopäätökseen asiasta näytti tulleen myös Arto Luukkanen. Ruokolahden leijonan jäljissä on sitten myöhemmin […]

Jaa tämä:
Lue lisää

Kansallisuus, paikallisuus ja eurooppalaisuus

Kuten luultavasti monilta muiltakin täällä, minulta kysytään usein, miksi pidän itseäni kansallismielisenä. Voisin oikeastaan vastata, että olen pikemminkin tribalisti. Ihminen on mielestäni ensisijaisesti tribaalinen olento, joka viihtyy parhaiten kaltaistensa seurassa: niiden, jotka ovat hänen näköisiään, noudattavat samoja tapoja, puhuvat samaa kieltä ja niin edelleen. Ihminen haluaa ympärilleen heimon, jonka jäseniin voi luottaa ja jota kohtaan […]

Jaa tämä:
Lue lisää

Vieraskynä: Kohti uutta karelianismin kukoistuskautta (30.10.2014)

Olen rakastunut Karjalaan. Mieleeni ovat syvästi vaikuttaneet jylhät aarniometsät, kauniiden mutta ajan ja ankaran ilmaston koettelemien puutalojen ympäröimät kapeat kylänraitit, pitkin kyliä astelevat lehmät ja vuohet, karjalaisen kylyn väkevät löylyt ja illalla iloisessa porukassa otetut ryypyt. Mieleeni ovat jääneet myös Petroskoin rennon tyylikkäät kuppilat, Äänisen rantabulevardi sekä metsän keskeltä pilkistävät ortodoksiset tšasounat. Kuitenkin tärkein syy […]

Jaa tämä:
Lue lisää

Vieraskynä: Pakkoruotsi on kallis este monipuoliselle kielitaidolle (24.4.2014)

– Mikään asia ei saisi olla niin pyhä, että muutoksien mahdollisuutta ei voitaisi ainakin selvittää, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) Turun Sanomissa 14. huhtikuuta viitatessaan oikeuslaitoksen täysremonttiin. Kuitenkin pakkoruotsin ja kaksikielisyyden kustannusten selvittäminen on oikeusministerille ja ruotsalaiselle eduskuntaryhmälle pyhä. Heillä on nyt mahdollisuus osoittaa, että kaikkea voidaan selvittää, kun kansalaisaloite ruotsin kielen valinnaisuudesta kaikilla kouluasteilla jätetään tänään […]

Jaa tämä:
Lue lisää

Vieraskynä: Finnofobia korvaa suomettumisen (4.3.2014)

Ensin suomalaiset olivat rohkeita, sitten tuli suomettuminen, sitä seurasi epävarmuus, ja lopulta finnofobia alkoi levitä. Suomettuminen alkoi siirtää suomalaista sisä- ja ulkopolitiikkaa neuvostotahdon alle, vaikka itsenäisyyden ulkopuoliset ominaisuudet säilytettiin. Suomettuminen sai jo 1960-luvulla useita nimiä: hiljainen satellisoituminen, Moskovan asioilla juokseminen, itsesensuurin aika tai kyvyttömyys valita omat poliittiset johtajat. Jotkut katsoivat suomettumista positiivisesti: omien etujen taitava […]

Jaa tämä:
Lue lisää

Vieraskynä: Hitusen kulttuureista (10.1.2014)

Väestön etniseen taustaan perustuvaa rekisteröintiä ei haluta Suomessa toteuttaa. Vaikka YK:n alaisen järjestön United Nations Economic Comission for Europe (UNECE) suosituksessa vuoden 2010 väestölaskentaa varten todetaan etnisyydestä seuraavaa: ”Maat, joissa on useita etnisiä ryhmiä ja/tai vastikään saapuneita maahanmuuttajavähemmistöjä, voivat halutessaan kerätä tietoja väestön tai väestönosan etnisestä taustasta. Nämä tiedot ovat tärkeitä kulttuurisen monimuotoisuuden ja etnisten […]

Jaa tämä:
Lue lisää

Vieraskynä: Miksi halusin tulla Suomen Sisun jäseneksi? (27.11.2013)

Uteliaisuudesta. Halusin tutustua sisukkaisiin ja sisunsa kohteisiin ja tavoitteisiin. Nimessä on kaksi ”pyhää” käsitettä Suomi ja sisu. Yhdessä ne kätkevät sisälleen räjähtävää voimaa. Nimeen sisältyy myös vahvat velvoitteet, kumpujen yöstä. Puolustusvoimillekin tuli vetelät pöksyihin Suomen Sisun edessä. Eivät uskaltaneet päästää vain noin pataljoonan kokoista Suomen Sisua juhlimaan Santahaminan Maanpuolustuskerholle. 15-vuotisjuhlat järjestettiinkin muualla. Paikalla oli noin […]

Jaa tämä:
Lue lisää