Tilastokeskus julkaisi huhtikuussa 2026 uudet väestörakennetilastot. Väestörakenteen ulkomaalaistumisen suunta ja nopeus ovat hälyttävillä tasoilla. Suomen Sisun Uudenmaan piiri vaatii määrätietoisia poikkihallinnollisia toimia sekä valtiolta että alueen kunnilta ja muilta viranomaisilta maakunnan väestörakenteen suomalaisuusasteen ennallistamiseksi.
Joka viides Uudellamaalla asuva on ulkomaalaistaustainen. Kaikista maassamme asuvista ulkomaalaisista lähes puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Ulkomaalaisten osuus on Vantaalla Manner-Suomen kunnista korkein: 30,5 %. Espoossa ulkomaalaisia on 26,0 % ja Helsingissä 21,6 %. Muissa Uudenmaan kunnissa ulkomaalaisten osuus on pienempi, mutta kasvussa, ja kaikkiin Uudenmaan keskikokoisiin ja jopa pieniin kuntiin on muodostunut tilastollisesti merkittävä ulkomaalaisryhmä, jonka koko kasvaa vuodesta toiseen.
Meneillään oleva kehitys on tunnistettava ja sen korjaamiseksi on luotava Uudellamaalla yhteinen tilannekuva.
Suomen Sisun Uudenmaan piiri esittää maakunnan väestörakenteen suomalaistamista tavoitteellisesti, kunnianhimoisesti ja monipuolisilla keinoilla. Kymmenessä vuodessa kiihtyneen väestönvaihdon suunta on saatava selvästi kääntymään seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Vuoteen 2035 mennessä muiden kuin pääkaupunkiseudun kuntien ulkomaalaisasteeksi tulee asettaa kuntien vuoden 1990 ulkomaalaisaste. Vuonna 1990 Hyvinkään ulkomaalaisaste oli 1,1 % (9,0 % vuonna 2025), Lohjan 0,6 % (7,4 %) ja Porvoon 0,8 % (10,0 %). Kasvu on ollut huomattavaa, mutta ulkomaalaisryhmät ovat näissä kunnissa vielä hallittavan kokoisia.
Pääkaupunkiseudun kuntien osalta tarvitaan erityistoimenpiteitä ja omia tavoitteita. Vuonna 1990 Helsingin ulkomaalaisaste oli 2,0 %, Espoon 1,6 % ja Vantaan 1,3 %. Luvut ovat yli kymmenkertaistuneet. Lukumääräisesti näissä kolmessa kunnassa asui vuonna 2025 jo 311 966 ulkomaalaista.
Koordinoidulla ulkomaalaisten paluumuutto-ohjelmalla, kotoutuspalveluiden painopisteen siirtämisellä kotiutukseen, oleskelulupien uudelleentarkastelulla, kuntien ja Uudenmaan yhteisellä asunto- ja aluepolitiikalla, maahanmuuttopolitiikalla sekä muilla käytettävissä olevilla keinoilla myös pääkaupunkiseutu voidaan jälleensuomalaistaa, tarvittaessa kaupunginosa, pienalue ja asuinkortteli kerrallaan.
Pääkaupunkiseudun vuoden 2035 tavoitteeksi tulee asettaa, ettei yhdenkään kaupunginosan ulkomaalaisaste ylitä nykyistä maakunnan keskiarvotasoa eli pyöristetysti 20 prosenttia. Kunkin pääkaupunkiseudun kunnan osalta osuus tulee saattaa selkeästi tämän luvun alle. Näin kehityksen suunta saadaan hallintaan niin kokonaiskehityksen osalta kuin alueellisesti.
Väestönvaihdon tilanne ja Uudenmaan suomalaisuusrakenteen ennallistaminen on huomioitava jatkossa valtakunnan hallituksen hallitusohjelmassa, Uudenmaan maakuntaohjelmassa ja kuntien strategioissa.
Suomen Sisun Uudenmaan piiriesikunta
Katso myös: Väestönvaihtoluento 18.4.2026 Helsingissä