Kuten aiemmin ilmoitimme, olimme koronarajoitusten takia pakotetut perumaan yleisölle avoimen hautausmaakierroksen. Pieni joukko Suomen Sisun Uudenmaan piirin aktiiveja kävi silti laskemassa tuttuun tapaan tulet sekä Itsenäisyyden kuuselle että Hietaniemen alueen sankarihaudoille ja merkittävimmille muistomerkeille.
Ohessa kuvareportaasi itsenäisyyspäivän aamulta. Kaikkiaan kohteita listalla oli parikymmentä, eivätkä niistä kaikki siis näy näissä kuvissa.
Suomen Sisun Uudenmaan piirin Lippuvartio Itsenäisyyden kuusella. Itsenäisyyden kuusi on Helsingin Kaivopuistossa kasvava Suomen itsenäisyydelle omistettu kuusi, joka on istutettu paikalle vuonna 1930. Puun on Suomen eduskunnalle lahjoittanut pääkonsuli Rudolf Ray, joka kylvi kuusen siemenen vuonna 1917. Hänen kuolemansa jälkeen puu siirrettiin Kaivopuistoon ja luovutettiin eduskunnalle juhlallisin menoin toukokuussa 1931.
Itsenäisyyden kuusen juurella on niinikään vuonna 1931 paljastettu graniittinen muistokivi. Laskimme tulen muistokiven juurelle.
Jo vuodesta 2001 järjestetyn hautausmaakierroksen kohteista pääosa sijaitsee Hietaniemen hautausmaalla. Kuvassa hautausmaa-alueen portin vieressä sijaitseva, vuonna 1933 valmistunut Uusi siunauskappeli.
Kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen suunnittelema Sankariristi.
Suomen Sisun perustajajäsen Teemu Lahtinen viemässsä kynttilää Sankariristille.
Myös Suomen marsalkka Mannerheimin hautamuistomerkki sai kynttilän. Kuvassa Uudenmaan piirin aktiiveja, oikealla piiripäällikkö Kristian Viding.
Kuten aiempina vuosina, muistimme tälläkin kertaa sodissa rinnallamme taistelleita ulkomaalaisia vapaaehtoisia. Kuvassa norjalaisten talvisotaan vapaaehtoisina osallistuneiden muistomerkki ja sille laskemamme kynttilä.
Vapaussodassa kaatuneiden valkoisten sankarihauta-alue, johon on haudattu 34 muualla Suomessa kaatunutta helsinkiläistä suojeluskuntalaista. Laskimme alueen portille kaksi tulta.
Aktiivit taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan haudan edustalla.
Myös kirjailija Eino Leinon hauta löytyy Hietaniemen hautausmaa-alueen niin sanotulta taiteilijakukkulalta – tai oikeammin sen juurelta. Musitomerkin on pystyttänyt ja sitä ylläpitää yhä Suomen Kirjailijaliitto.
Tarinan mukaan Eino Leino on lausunut, ettei ole köyhä niin kauan kuin hänellä on markan lantti kädessään. Tästä syystä hänen haudalleen tuodaan yhä kolikoita.
Jääkärikivi on vuonna 1979 paljastettu jääkäriliikkeen muistokivi, joka sijaitsee Suomen Kaartin hautausmaalla. Sen ympärillä on yhteishauta, johon on haudattu Saksassa Jääkäripataljoona 27:ssä koulutuksen saaneita jääkäreitä, mukaan luettuna viimeisenä elossa ollut Saksan-jääkäri, kenraali Väinö Valve.
Arkkitehti Mauno Siitosen suunnittelema Pro Finlandia 1939-1944 -muistomerkki Suomen Islam-seurakunnan, eli tataarien hautausmaalla, Kaartin hautausmaan välittömässä läheisyydessä. Myös tämä muistomerkki on kuulunut perinteiseen hautausmaakiertueeseemme alusta alkaen. Seurakunnan nykyisen naispuheenjohtajan Gölten Bedretdinin haastattelu julkaistiin itsenäisyyspäivänä Helsingin Sanomissa.
