Turussa 18. elokuuta 2022

Suomen Sisun Varsinais-Suomen piiri järjestää muistohetken vuoden 2017 Turun terrori-iskun uhreille joka vuosi 18. elokuuta – hirvittävien tapahtumien valitettavana vuosipäivänä. Tilaisuutemme tärkein tarkoitus on kunnioittaa Turun terrori-iskun uhreja ja heidän omaisiaan. Lisäksi tahdomme tehdä tiettäväksi, että me emme unohda – ja pidämme huolta siitä, etteivät muutkaan unohda. Kuvassa Kristian Viding (2021), joka viime vuoden tapaan piti myös tämänkertaisen muistopuheen.

Yksi terroristi telkien takana laiha lohtu

Tänään on tullut kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun turvapaikanhakijana Suomeen saapunut, radikaalin islamistisen ideologian omaksunut fanaatikko hyökkäsi suunnitelmallisesti, veitsi aseenaan, pahaa-aavistamattomien ohikulkijoiden kimppuun Turun torilla, tappaen kaksi ja haavoittaen kahdeksaa.

Kyseessä oli terrori-isku, minkä oikeuskin myöhemmin vahvisti, tuomiten tekijän elinkautiseen vankeusrangaistukseen – mikä toki ei Suomessa takaa sitä, että hän todella istuisi kiven sisässä koko surkean loppuelämänsä. Mutta vaikka istuisikin, se ei suinkaan tee oloamme turvalliseksi. Tekijä nimittäin tuskin oli ainoa Suomeen edellisen turvapaikanhakijakriisin aikana saapunut islamisti.

Lounais-Suomen poliisipäällikkö Risto Lammi arvioi vuosi sitten Ilta-Sanomille, että Suomessa on noin 400 terrorismin torjunnan kohdehenkilöä, joista kymmenen prosenttia täällä, Lounais-Suomen alueella. Se on vain jäävuoren huippu; kaiken kaikkiaan eri tasoisia riskihenkilöitä on Lammin mukaan pelkästään Lounais-Suomessa noin sata.

Lammin vuodentakainen haastattelu liittyy tilanteeseen, jossa nykyinen hallituksemme esitti leikkausta poliisin määrärahoihin. Lammin mukaan “poliisilaitos on se viranomainen, joka tuottaa ensivasteen terroristisessa tilanteessa. Se nähtiin vuonna 2017 Turussa, jolloin poliisi oli muutamassa minuutissa paikalla ja pysäytti tekijän keskustassa. Tällainen toiminta vaikeutuu, jos resurssit heikkenevät”.

Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin hoito oli silloisilta poliittisilta päättäjiltämme massiivinen epäonnistuminen. Maahan laskettiin lyhyessä ajassa yli 30 000 tallustelijaa, joista todella harvalla oli minkäänlaisia edellytyksiä turvapaikkaan – siinä merkityksessä, kuin viime sotien jälkeen luodut kansainväliset sopimukset sen määrittelevät. Ja toisin, kuin eräs ajatusten Aurajoki tuolloin loihe lausumahan, kaikkien tulijoiden taustoja EI tiedetty – ja kuinka olisi voitukaan. Tuon kriisin myötä myös nyt tuomiotaan istuva terroristi tuli maahamme.

Ukrainalaiset todellisessa turvapaikan tarpeessa

Tänä vuonna Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja kansanmurhan myötä Ukrainasta – suoraan sodan jaloista – saapuu meille äitejä lapsineen, miestensä jäätyä puolustamaan kotimaataan. Tällä kertaa voidaan sanoa, että tietyllä tarkkuudella tulijoiden taustat jopa tiedetään. Lisäksi voidaan pitää varmana, että sodan päätyttyä suurin osa heistä palaa jälleenrakentamaan kotimaataan. Sitä odotellessa meillä on eurooppalaisina – ihmisinä – velvollisuus tukea ukrainalaisia sisariamme ja veljiämme.

En malta olla käyttämättä tilaisuutta lainata Twitteristä tutuksi tulleen satiirikko Keijo Kaarisateen luomaa iskulausetta – ja kerrankin ilman ironiaa: Ihmisyys velvoittaa.

Mutta ei minun tietenkään tarvitse tästä teille saarnata; suomalaisten rakkaus lähimmäisiämme kohtaan – kuten myös tahto yhdessä nousta itänaapurin harjoittamaa tyranniaa vastaan – omastaan hetkellisesti tinkien – on tullut tämän sodan myötä todistetuksi.

Turun turvallisuustilanne heikentynyt entisestään

Heinäkuussa saimme lukea lehdistä useasta puukotuksesta, jotka kuin ihmeen kaupalla eivät kuitenkaan vaatineet kuolonuhreja. Keväämmällä uutisoitiin kasvonsa kommandopipoilla peittävästä Meidän jengistä, joka aiheuttaa pelkoa paikkakunnalla.

Sanat puukotus ja Turku samassa virkkeessä vievät aina ajatukset viiden vuoden takaisiin tapahtumiin – katujengit taas ruotsalaisten suurkaupunkien lähiöihin. Ja jälleen kerran vaikuttaa siltä, että vaikka poliittiset päättäjämme jo vuosia sitten vakuuttelivat meille, että Suomella on vielä aikaa oppia muiden maiden tekemistä virheistä, niin mitään ei ole opittu, vaan kaava uhkaa toistua täällä täysin samanlaisena kuin vaikkapa juurikin länsinaapurissa. Asiaa ei varsinaisesti auta jo aiemmin mainittu päättäjien hinku karsia poliisin jo ennestään niukkoja resursseja.

Keinot karskit käyttöön

Puukottajia ja meidänjengejä ei pysäytä kivapuhe, vaan tiukat ja määrätietoiset toimet suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Näihin toimiin tulee kuulua myös tänne selkeästi kotoutumattomien tulijoiden kotiuttaminen – eli siis, karkottaminen takaisin kotimaihinsa. Tämä toimii sekä kantaväestön, että myös tänne asettuneiden, todella turvapaikkaa tarvitsevien, parhaaksi.

– – –

Tämän vuoden muistohetkessä puhui myös Suomen Sisun II varapuheenjohtaja Timo Hännikäinen, joka puheessaan käsitteli tuoreinta, maailmaa kuohuttanutta islamistista terroritapausta, eli Salman Rushdien murhayritystä.

Myös videotallenteet puheista ilmestyvät Suomen Sisun YouTube-kanavalle aikanaan.